TERVETULOA SIVUILLEMME!

Juhani Kuosmasen Keuruun helluntaikirkkoseurakunnan vuosikokouksessa 6.5.2012 klo 18 pitämän puheen lyhennelmä pienine tarkennuksineen.

HELLUNTAIKIRKON SYNTY JA  SEN VASTAKRITIIKKI

HELLUNTAIKIRKKO SYNTYY

Porin Talvipäivillä 1993 tehtiin päätös lähteä tutkimaan, voisivatko Suomen suomenkieliset helluntaiseurakunnat rekisteröityä uskonnonvapauslain alaiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Aloite tuli Suomen ruotsinkielisiltä helluntaiseurakunnilta.

Turun Talvipäivillä 1995 päätettiin muistaakseni yhden äänen enemmistöllä jatkaa selvitystyötä. Edelleen Jyväskylän Talvipäivillä 1998 tehtiin päätös hankkeen jatkamisesta äänin noin 360 >14 (muistinvarainen tieto). Selvitysryhmään eli valtuuskuntaan valittiin rekisteröimistä vastustaneiden edustajina kaksi henkilöä.

Seinäjoen Talvipäiviltä 2001 uutisoi Ristin Voitto 5/2001 seuraavaa: “Kokous päätti Luodon esityksestä, että syyskuussa pidetään kokous, johon kutsutaan saarnaajat, vanhimmat, paikallisten rukoushuone- ja valtakunnallisten yhdistysten hallitukset. Tuohon kokoukseen mennessä seurakuntien pitää päättää kannastaan. Tampereen helluntaiseurakunta tarjoutui järjestämään tilaisuuden 15.9. 2001 klo 10.”

Ristin Voitossa 34/2001 (22.8.) oli mm. prosessikuvaus, jossa kaksi ensimmäistä kohtaa kuuluivat:

1. Valtakunnallinen käsittely (15.9.)

2. Yhdyskunnan perustaminen

Samassa numerossa oli ilmoitus, jossa sanottiin mm.:

“Talvipäivien päätöksen mukaisesti pidetään helluntaiseurakuntien mahdollista uskonnolliseksi  yhdyskunnaksi rekisteröitymistä koskeva valtakunnallinen neuvottelukokous Tampereella... Yhteisen periaatekannan muodostamiseksi olisi toivottavaa, että seurakunnissa  on tuohon mennessä muodostettu periaatekanta, jonka seurakuntien edustajat voivat kokouksessa tuoda esiin..”

“Valtakunnanllinen neuvottelukokous päätti perustaa uskonnollisen yhdyskunnan”, uutisoi RV 26.9.2001

Kokouksessa katsottiin ensin seurakuntien kannat: 25 kannatti, 36 vastusti, päättämisen oli siirtänyt 53, ei käsitellyt ollenkaan 17 ja 99 suomenkielisen helluntaiseurakunnan kannasta ei ollut tietoa. 34 ruotsinkielistä olivat päättäneet järjestäytyä.

Kokouksessa käytiin läpi kova äänestysruletti. Ensin äänestettiin äänestysperiaatteesta: seurakunta ja ääni vai henkilö ja ääni –periaate. Koska kaikilla ei ollut seurakuntien valtakirjoja, jotka olisi voitu tarkistaa, henkilö ja ääni –periaate voitti. Sen jälkeen olivat vastakkain ehdotukset: käsittely siirretään contra käsitellään muodossa tai toisessa nyt. Viimeksi mainittu voitti äänin 135 > 122.

Päätösvaltakeskustelun jälkeen sihteerinä toiminut lakiasiantuntija, Markku Luoma, totesi, että jokaisella kokouksella on oikeus päättää, mitä mieltä kokous on. Koska seurakuntien kantoja oli niin vähän, ei voitu päättää asiaa helluntaiseurakuntien puolesta, vaan kokous  päätti (muistaakseni äänestyksen jälkeen senkin) edetä valtuuskunnan esityksen pohjalta: valtakunnallinen uskonnollinen yhdyskunta perustetaan. Myöhemmin otettiin käyttöön kansainvälisten yhteyksien takia Helluntaikirkko-nimi.

VASTAVÄITTEITÄ:

Niitä ovat kokouksessa vastaan äänestäneiden lisäksi erityisen voimakkaasti esittäneet ne, jotka joko eivät olleet kokouksessa ollenkaan läsnä tai eivät olleet loppuun asti mukana. Otan vain kolme esimerkkiä väitteistä:

Väärä menettely: Kokouksessa ei menetelty kokouskutsun mukaisesti. Kutsussa mainittiin vain neuvottelu, ei päättämistä.

Kun luen nuo Seinäjoen Talvipäivien päätöksen ja RV:ssa olleet kokouskutsut, en näe mitään väärää koollekutsumisessa. Ehkä joitakin tarkennuksia olisi voitu tehdä, mutta Talvipäivilläkin tehdään päätöksiä, vaikka ei erikseen kutsuta päättämään. Jos kokouksessa oli tarkoitus vain keskustella, miksi joillakin oli valtakirjoja mukana? Tarkoitus oli päättää.

Spekulaatio: “On mahdollista, että Helluntaikirkko johtaa koko helluntaiherätyksen ekumeenisen toiminnan piiriin ja omaksumaan liberaalisen Raamatun tulkinnan”, suora lainaus yhdestä kirjeestä.

Tämä on mahdollista, mutta se ei johdu järjestysmuodosta vaan sydänten asenteesta. Se on mahdollista yhdistysseurakunnissakin.

Helluntaikirkko ei ole raamatullinen: Helluntaikirkkoseurakunnat eivät ole sen epäraamatullisempia kuin ne seurakunnat, joiden yhteiskunnan velvoitteisiin liittyvä toiminta tapahtuu rukoushuoneyhdistysten kautta. Alkuseurakunnan aikana ei ollut muuta rekisteriä kuin verorekisteri. Itse asiassa Helluntaikirkkoseurakunta, joka seurakuntana hoitaa myös yhteiskunnalliset velvoitteet, on raamatullisempi, sillä Raamatussa seurakunta maksoi palkkaa, ei rukoushuoneyhdistys (2. Kor.11:8).

Raamatussa apostolius, jolla oli yliseurakunnallista valtaa

(1Kor. 4:21; 3. Joh. 10.; Apt. 16:4).

Nyt ei tunnustettua apostoliutta ole, mutta pahassa tapauksessa kaaoksen välttämiseksi yliseurakunnallista kontrollia tarvitaan nytkin; erityisesti opillisissa asioissa tai kun paikallisseurakunta ei pysty ratkaisemaan ongelmiaan. Helluntaikirkon hallitus ei määrää paikallisseurakuntien toiminnasta, varojen käytöstä eikä vanhimmiston rakenteesta yms. Paikallinen johtosääntö päättää näistä. Lähes kaikki merkittävät helluntailiikkeet Euroopassa, Yhdysvalloissa ja monilla lähetyskentillä (myös suomalaisten lähetysaloilla) ovat järjestäytyneet kunkin maan lakien mukaisiksi rekisteröidyiksi yhdyskunniksi tai kirkoiksi.